torstai 16. huhtikuuta 2015

Haaveita todeksi.

Kaksi vuotta sitten löysin entisen asuinalueeni läheltä eläinkauapan , jossa kävin tietenkin katselemassa sisällä, jos jotain löytyisi.:)
Kun astuin sisään näin kun kaksi ihanaa valkoista karvakasaa makasivat lattialla ja minä tietenkin
menin tervehtimään niitä. Rakastuin heti. Mikä ihana rotu, jonka tunnistin Samojedinkoiraksi.
Hetken siinä ihailin näitä upeita koiria, jonka jälkeen kiersin kaupan läpi ja ostinkin jotain pientä.
Reissun jälkeen koirat jäivät mieleeni pitkäksi aikaa. Aloin haaveilemaan itse tästä rodusta.
Poikkesin tässä samassa eläinkaupassa monen monta kertaa ja aina myös ne samojedit olivat siellä vastassa :)
Päätin että minulla tulee kyllä olemaan tuollainen koira vielä joskus!
Silloinen poikaystäväni oli kovasti vastaan ja päätin sitten jättää haaveen kaukaiseen tulevaisuuteen, kuitenkin mielessä , että jos kuitenkin joskus! :)
Noh, ero tuli ja muutin omilleni.
Syksyllä ajatus taas alkoi hiipimään mieleeni kolmannesta koirasta. Nyt sen voisin toteuttaa!
Aloin tosissaan etsimään sopivia samojedi kenneleitä ja päädyinkin sitten jännityneenä soittamaan yhdelle kasvattajalle, joka asui Salossa. Hänelle oli juuri tulossa pentuja!
Puhelun jälkeen minulla oli niin super jännittynyt ja sekava olo. :D Kasvattaja lupasi olla yhteydessä, kun pennut syntyy :)
No aika koitti ja kasvattaja otti yhteyttä, että nyt pennut ovat syntyneet! Kerroin toivovani uros pentua.
Päässäni pyörii miljoona ajatusta tulevasta pennusta..miten huskyt ottaisivat sen vastaan? miten tulisin pärjäämään kolmen koiran kanssa yksin? Mutta olin jo päättänyt että nyt tai ei koskaan. Haaveet todeksi! Olen aina kuitenkin pärjännyt ja tulisin pärjäämän nytkin!

Syksy muuttui talveen ja pian olikin jo aika, kun pääsi pentuja katsomaan! Olin niin innoissani, pennut olivat vasta 3 viikkoa, kun pääsin niitä katsomaan ensimmäisen kerran!:) Olin niin innoissani.
Hyvä ystäväni Dean ajoi meidät Saloon ja vastassa oli iloinen kasvattaja , joka otti meidät vastaan.
Meinasin pyörtyä pentujen söpöydestä, kun näin pentulaatikon.! :D Siellä ne vauvelit tuhisi, ja joku niistä tulisi olemaan minun pentuni:)

Reissun jälkeen olin jo sata varma päätöksestäni. Kukaan ei vielä tiennyt , että olin oikeasti kasvattamassa laumaani kolmannella koiralla:D
Luovutus päivä koitti (19.12) Ja taas huristeltiin Deanin kanssa kohti Saloa! Tällä kertaa yksi pennuista lähtisi matkaani! Päivä tuntui epätodelliselta , en ollut nukkunut koko yönä jännityksen takia , mutta olin silti niin onnellinen ja iloinen! perillä tärisin jännityksestä kun pääsimme sisälle kasvattaja tuli pentu sylissä eteeni ja sanoi "tässä on sinun pentusi".  SE OLI NIIN SULOINEN! <3<3
Allekirjoitettiin sopimuksia sun muita ja hetken juteltiin , kunnes matkamme alkoi ..meidän yhteinen matkamme kohti kotia!<3



























                                                     Arttulan Napapiirin Sankari "Yugi"  <3

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

LinkWithIn

Blog Widget by LinkWithin